Puskankylän pienviljelijäyhdistyksen alkuunsaattaminen lähti pienviljelijä Nestori Sivun lähettämästä kirjeestä, jossa hän ilmoitti, että neuvoja Heikki Vienamo tulisi keskustelemaan pienviljelijäyhdistyksen perustamisesta, mikäli kiinnostusta olisi. Niinpä kokoontui perustamiskokoukseen Puskan juuri syksyllä valmistuneelle kansakoululle 14. joulukuuta 1929 joukko, joka koostui pääasiassa miehistä. Koululla toimi opettajana neiti Katri Rikalainen (myöhemmin rouva Heinonen), joka ainoana naispuolisena uskaltautui perustajajäsenten joukkoon. Neuvoja Vienamo teki selkoa yhdistyksen toimintakentästä ja tavoitteista, ja keskustelun jälkeen yhdistys päätettiin perustaa. Yhdistyksen ikä lasketaan tuosta päivästä

Perustajajäseniksi on kirjoihin merkitty:

Heino Frösen
Oskari Kangas
Aleks Rinta-Halkola
Viljam Oja-Puska
Leander Majamäki
Sameli Perämäki
Väinö Ranta
Vilho Puska
Vihtori Hautamäki
Hjalmar Majamäki
Viljami Heikkilä
Katri Rikalainen


Kokous valitsi johtokunnan, joka kokoontui välittömästi ja mm. valitsi ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Aleks Rinta-Halkolan, sihteeriksi Heino Frösenin sekä rahastonhoitajaksi Oskari kankaan. Toiminta lähti heti alussa ripeästi käyntiin. Varoja kerättiin iltamilla ja keräyksillä. Kurssitoiminta oli tärkeä kehittämismuoto, niinpä jo perustamispöytäkirjassa sovittiin kananhoitokurssin järjestämisestä. Kurssi oli ajankohtainen, sillä tuolloin kananmunakilosta maksettiin päivämiehen kuuden päivän palkkaa vastaava summa. Nykyään ei kanojen tuotolla päivämiestä pidetä! Käsityö- ja viljelytaidoista pidettiin myös omia kilpailuja. Toisessa johtokunnan kokouksessa päätettiin kiinnittää erikoista huomiota juurikasvien viljelyyn, sillä niitä pidettiin "karjataloudelle välttämättöminä pienviljelijäoloissa".

Perustamiskokouksessa päätettiin liittyä Pienviljelijäin Keskusliittoon ja seuraavana vuonna silloin perustettuun Kauhajoen Pienviljelijäin Paikallisliittoon. Kumpikin näistä lakkasi toimimasta 1970, jollon neuvontajärjestelmä uudistui. Neuvonta ja neuvontajärjestöihin kuuluminen olivat tärkeitä asioita itsensä kehittämisessä ja talouden vahvistamisessa ja itse asiassa yhdistys perustettiinkin valtavan neuvonnan tarpeen tyydyttämiseksi. Vuonna 1969 alkoi uusi jakso maatalousneuvonnassa, kun neuvontajärjestöt yhdistettiin perusyksikköjen jäädessä ennalleen. Keskusjärjestöjen lakatessa perustettiin Kauhajoen maatalousseura, johon liityttiin ja joka hoitaa asiat edelleen valtakunnalliselle- ja maakuntatasolle.

Ensimmäisten 50:n toimintavuoden aikana pidettiin 125 erilaista kurssia. Tilaisuuksia, joissa pidettiin pöytäkirjaa, kertyi tuona aikana 249 kappaletta, ja suuri määrä tilaisuuksia, joissa pöytäkirjaa ei pidetty. Viimeksi mainitut käsittävät mm. ompeluseuroja, illanviettoja, retkiä, myyjäisiä ja luentotilaisuuksia.

Johtokunta 50-vuotisjuhlassa 1979: Matti Hirvelä, Eino Ranta,
Eero Tuunainen, Tauno Ranta ja Pekka Rosenberg

Naistoimikunta 1979. Vasemmalta lukien:
Helmi Koivumäki, Aino Puska, Anna-Liisa Ranta, Helvi Ranta,
Alli Tuunainen, Terttu Ranta, Aili Ahtaanluoma ja Saima Ranta

Johtokunnassa ja naistoimikunnassa 1929-1979 palvelleet (Perässä vuosien määrä)

Johtokunta Helmi Koivumäki 37 v   - Sihteeri 36 v   - Puheenjohtaja 1 v Irene Vartia 9 v   - Rahastonhoitaja 3 v Helka Puska 3 v   - Sihteeri 2 v   - Rahastonhoitaja 1 v Anni Koivumäki 3 v   - Sihteeri 3 v Väinö Ranta 41 v   - Puheenjohtaja 35 v Juho Kujala 27 v   - Rahastonhoitaja 19 v Viljam Oja-Puska 24 v Tauno Ranta 15 v   - Puheenjohtaja 8 v Pekka Rosenberg 12 v   - Sihteeri 1 v Vilho Majamäki 12 v   - Rahastonhoitaja 9 v Lauri Vartija 9 v Tauno Puska 9 v   - Rahastonhoitaja 6 v Juho Tuunainen 9 v Heino Frösen 7 v   - Sihteeri 7 v Aleks Rinta-Halkola 6 v   - Puheenjohtaja 6 v Oskari Kangas 6 v   - Rahastonhoitaja 6 v Eero Mäkitalo 6 v Matti Hirvelä 5 v   - Rahastonhoitaja 5 v Eero Tuunainen 5 v Arvo Katajisto 2 v Olavi kujala 1 v   - Rahastonhoitaja 1 v Eino Ranta 1 v

Naistoimikunta Helmi Koivumäki 26 v Terttu Ranta 22 v Alma Kujala 14 v Laina Mäenpää 14 v Saima Ranta 12 v Aino Puska 12 v Auli Ranta 8 v Aini Mäkitalo 8 v Mirja Rosenberg 6 v Sanni Ahtaanluoma 5 v Heidi Viertola 2 v Aino Frösen 1 v Anna-Liisa Ranta 1 v

PVY:n 50-vuotisjuhla pidettiin juhlallisin menoin Päntäneen seurakuntakodilla sunnuntaina 16.12.1979. Juhlapuhuja agronomi Jouko Uola peräänkuulutti puheessaan viljelijöille elämän laatua sosiaalisten ja muiden palveluitten muodossa. Erityisesti Uola mainitsi ammattisairauksien ja työtapaturmien ehkäisyn, maalaiskylien palvelutason noston ja viljelijöitten loman (lomitustoimintahan alkoi meijerin kokeiluna -73, mutta oli -79 vielä varsin vaatimatonta). Uolan mukaan jo tuolloin vauhti ja tehokkuus olivat ajan tunnuksena. Juhlassa Väinö Ranta esitti yhdistyksen historiikin.

Viisikymmenvuotisjuhlassa luovutettiin järjestön viirit kahdelle perustajajäsenenlle: Väinö Rannalle ja Katri Heinoselle. Maatalouskeskusten liiton myöntämän kultaisen järjestömerkin saivat Helmi Koivumäki ja Terttu Ranta. Hopeisen ansiomerkin saivat Aate Ahtaanluoma, Esko Heikkilä, Severi Luoma-Keturi, Vilho Majamäki, Väinö Marttunen, Laimi Mäenpää, Eero Mäkitalo, Aino uska, Auli Ranta, Eino Ranta, Helvi Ranta, Saima Ranta, Tauno Ranta ja Pekka Rosenberg. Lisäksi luovutettiin Aili Ahtaanluomalle ja Helmi Heikkilälle "Koti peltojen keskellä" -mitalit.

Yhdistyksen toimintaan kuului vuodesta 1936 oman Eteenpäin-nimisen lehden julkaiseminen

Urheilutoimikunta on ollut alusta alkaen mukana toiminnassa pitäen huolen liikunnasta, Tärkeinpänä talviset hiihtokilpailut. Onpa muutamat haasteravitkin järjestetty yhdessä Lylykylän pvy:n kanssa. Kesäkilpailuja on myös järjestetty, ja vuodesta 2005 alkaen on pidetty Laavun Juoksu -nimistä juoksukilpailua yhdistyksen laavun ympäristössä.

Moottoriurheiluunkin on panostettu, sillä Puskankylässä on järjestetty mäkivetokisoja traktoreille vuodesta 1993. Ensimmäinen kerta kisattiin Hiukkajärvellä, sen jälkeen Puskanperällä "laavun mäessä". Alunperin muutaman traktorin kisa on vuosi vuodelta paisunut, ja osallistujia ja katsojia on viime vuosina ollu runsaasti. Varsinaisen kisan lisäksi on ollut muuta oheistoimintaa, mm. vanhojen traktorien näytösajo ja maasturikisa. Kanttiinissa on edulliset eväät ja arvonnoissa on aina ollut hyvät palkinnot. Puskankylän kisoista on myös ponnistettu menestykseen arvokisoissa Karhukoplan voimin. Karhukopla on Pasi Viitamäen, Jukka Laitamäen, Mikko Poikselän, Juha Vainionpään ja Ossi Mannilan yhteinen tractor pulling team.

Parhaimmillaan ennen sotia yhdistyksessä oli jäseniä kolmisen sataa, ja 50 vuoden rajapyykin täyttyessä vuonna 1979 vielä 197 kappaletta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen jäsentalouksia on ollut alle sata. Toimintaan on aina kuulunut kokousten lisäksi kursseja, neuvontatilaisuuksia ja urheilurientoja sekä erilaisia retkiä.

Oleellinen osa yhdistyksen toimintaa on ollut koneiden hankkiminen jäsenten käyttöön, ja onpa kylällä oma sonnikin ollut. Jo alkuaikoina oli käytössä karjanhoitovälineitä, juurikkaan kylvö- ja harauskoneita, viljanlajittelija, pellavaloukku, lihta, mankeleita, pyykinpesukoneita, tuholaispölyttimiä ja -ruiskuja, niittosilppuri ynnä muita pieniä laitteita. Viljankuivaamo on ollut jäsenten käytössä jo vuodesta 1947 alkaen. Ensimmäinen kuivaaja sijaitsi nykyistä Isoniemen Antin uutta tupaa vastapäätä. Nykyisellä paikalla Maja-Rannantien risteyksessä oli vuodesta -73 käytössä suurtehokuivuri ja -78 alkaen kahdella yksiköllä. Kolmas kaappi pystytettiin 1982. Kuivaaja on nykyään yhdistyksen tärkein yhteinen laite.

Kuivaajan laajennustyömaalla kahvitauolla -82:
Vasemmalla pyörän päällä istuu Otto Isoniemi.
Takana seisomassa Kristiina Frösen, Eero Tuunainen ja Matti Hirvelä.
Edessä Pentti Kangas, Jaakko Ranta, Eero Mäkitalo, Jaakko Frösen ja
oikealla Tarmo Puska. Sylissä istunee Jani Pollari.